Kuorma-autojen lavat eivät pääsäntöisesti kippaa, joten kaikki Isuzujen ym. kuorma-autojen kuormat puretaan ja lastataan miesvoimin. Myös sementtisäkit, hiekka, multa, kivenlohkareet, banaanit - kaikki. Hauskin näky oli tässä eräänä päivänä kun miehet purkivat hiekkakuormaa lapioiden sivulaidasta hiekkaa alas suoraan kuorma-auton viereen. Lopputulos: auto oli tyhjä ja jumissa omassa hiekassaan. Tarvittiin toinen kuorma-auto vetämään se pois hiekasta.
Auto pysäytetään kuormausta/purkua varten mihin vaan sattuu parhaiten sopimaan kuskille. Toisin sanoen liikenne jumittaa vähän väliä. Taksit ja bussit ottavat matkustajat kyytiin about keskellä tietä siitä kohtaa, mistä joku vinkkaa kyytiä. Samoin auton u-käännökset tai muut mutkat ovat sopivia ja normaaleja, silloin kun kuski niin päättää. Muu liikenne odottaa. Jos tulee kolari, autot jätetään kolaripaikalle niille sijoilleen odottamaan vakuutusyhtiön miestä. Usein tunneiksi, muu liikenne odottaa tai kiertää mistä taitaa.
Karjaa ei laidunneta missään aidatulla laitumella. Karja kuljetetaan tietä tai tien piennarta pitkin juomapaikalle ja viheralueille. Ja eläimet kulkevat sinne suht vapaasti pieni paimenpoika tai aikuinen perässään kepillä ohjaten karjaansa. Väliin eläimet näyttävät hengaavan tiellä ilman paimenta lähettyvillä. Ne vain sitten autolla kierretään sopivaa kautta. Tarvittaessa vastaantulevaa kaistaa pitkin, jolloin vastaantuleva liikenne odottaa. Joskus eläinten nilkassa on naru ja naru on toisesta päästään kiinni maahan juntatussa paalussa, jolloin eläin voi syödä ja käyskennellä pientä ympyräänsä. Toisinaan ympyrät ulottuvat tielle asti.
Päivisin ajetaan ilman valoja. Illan hämärtyessä laitetaan parkit päälle ja niillä ajetaan niin kauan kuin niillä näkee. Kun ei enää näe mitään, laitetaan ajovalot. Päivällä ajovaloja vilkautetaan, jos vastaantuleva on liian pitkään vastaantulevien kaistalla. Keskustassa sama hoituu tööttäämällä.
Tien kunto voi olla mitä tahansa pellonomaisesta möykkyisyydestä pieneen järveen ja huippukuntoiseen asfalttiin asti. Kuljettajan huomio: mielenkiintoisin kokemus viime päivinä on ollut ehjän asfaltin nimismiehen kiharat. Niissä ei meinannut pysyä tuliterät iskaritkaan mukana.
Kuormat lastataan niin täyteen kuin mahdollista. Sillanalituksia ja tunneleita ei ole, joten kuorman korkeutta ei määrää muu kuin tarpeen määrä. Huimia patjakuljetuksia ja säkkikuljetuksia täällä näkyykin - koetan löytää kuva-arkistosta kuvan. Jos kuormaa ei ole, perävaunu nostetaan vetoauton lavalle. Ei kulu renkaat ja nivelet peräkärrystä turhaan. Ja joka kuorman päällä on vahti, jonka velvollisuus on huolehtia, että lasti tulee täysimääräisenä perille.
Eläinten kuljetuksesta ei näy olevan käytännössä juuri sääntöjä. Tänään näin täysperävaunullisen säiliöauton, jonka katolle oli köytetty lammas seisomaan. Toissapäivänä oli Isuzun kattotelineellä neljä lammasta ja paimen. Kanat kuljetetaan markkinoille ja markkinoilta kotiin jalat kourassa ja kana(t) roikkuen pää alaspäin. Lammasta voidaan kävelyttää yhdestä jalasta taluttaen tai molemmista etujaloista taluttaen. Olenpa nähnyt Addiksessa kuinka lammasta kävelytettiin kuin kottikärryjä, niin että lammas käveli kahdella etujalalla kun takajalat olivat omistajan käsissä. Muutoinkin eläinten kohtelu hirvittää toisinaan. Ei siitä näin julkisesti enempää. Karua on. Kirkolla olisi tässäkin sarkaa opettamisen suhteen.
Katumyynti on sallittua tai ainakin jatkuvaa, kaikkialla kaikin tavoin. Katsokaapa Taunoa huoltoasemalla menossa kuittia hakemaan. Tuotteet levitetään joko suoraan asfatille, asfaltille pressun päälle tai narulle tienviereen tai pienelle lavalle tienviereen tai jollakin muulla sopivalla tavalla. Katukaupustelijat kulkevat myös liikennevaloissa pysähtyvien autojen luona, pankin edessä parkkipaikalla, mitä vaan keksivätkään.Ymmärrätte varmaan, että tämä kaikki on vaatinut pientä asennemuokkausta suomalaiseen autoilukulttuuriin tottuneelle. Mutta u-käännökset ja valokuvausbreikit sujuvat meiltäkin ihan hyvin, tosin vielä toistaiseksi vanhanaikaisesti tienreunaan pysäköiden. Ja niin autokanta: se voi olla mitä tahansa tuliteristä maastureista loppuun ajettuihin kuormureihin.
2 kommenttia:
Kiitos taas päiväkirjamerkinnöistä. Ajelkaapa varovaisesti siellä!
Terv. mummu ja vaari
Kuuntelin Kirjamessuilla Eero Paloheimon esittelyä uudesta kirjastaan Tämä on Afrikka. Hän kertoi, että sitaattia voidaan käyttää eri tilanteissa. Mm. silloin, kun hommat eivät luista, kohautetaan olakapäitä ja sanotaan hiukan vaisusti "This is Afrika". Jos taas turisti ei ymmärrä asioita, todetaan "This is Afrika". Jos joka ihailee maan kauneutta ja ihmisten ystävällisyyttä, voidaan nostaa kädet onnellisina ylös ja sanoa painokkaasti "This is Afrika!"
t: Juska
Lähetä kommentti